Yhdessä suunnitellut tilat vahvistavat Kirkonkylän koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria

Kempeleen Kirkonkylän koulu toimii tammikuussa 2024 käyttöön otetussa uudessa monitoimitalossa, Kirkonkylätalossa. Noin 16 500 m²:n kokonaisuus kokoaa saman katon alle joustavat oppimisympäristöt ja yhteisölliset tilat, joissa opiskelee tällä hetkellä noin 820 oppilasta.

Koulun toimintaa ohjaa vahvasti ajatus ”Yhdessä parempi”, joka näkyy niin arjen työskentelyssä kuin tilojen suunnittelussa ja kalustamisessa. Uusi monitoimitalo on konkreettinen esimerkki siitä, miten huolellisesti suunnitellut tilaratkaisut tukevat oppimista ja hyvinvointia.

Oppiminen rakentuu kylä kerrallaan

Kirkonkylän koulussa toiminta on jaettu pienempiin kyliin, joissa opitaan ja kasvetaan ikäluokittain. Esimerkiksi Luotokylässä arkea viettävät 1.–2.-luokkalaiset omissa, heidän tarpeisiinsa suunnitelluissa tiloissaan. Kolmannessa kerroksessa toimivat koulun vanhimmat oppilaat, ja aineenopetus on organisoitu useampaan kylään, kuten Lettokylään, jossa opiskellaan kieliä ja reaaliaineita.

Oppimistilojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat noin 1700 ruokailijaa päivittäin palveleva ravintola Tähkä, henkilöstön taukotilana toimiva kahvila Aitta, oppilashuollon ja henkilöstön sosiaalitilat, luonnontieteiden ja kotitalouden tilat, makerspace- ja STEAM-tilat sekä oppilaiden aulatilat ja yhteiset kohtaamispaikat.

Muunneltavuus ja pedagoginen käytettävyys ohjasivat tilasuunnittelua

Tilojen suunnittelua ohjasivat alusta alkaen selkeät pedagogiset tavoitteet. Kirkonkylän koulussa haluttiin varmistaa, että kalusteet ja tilaratkaisut tukevat arjen opetustyötä sekä koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria.

”Meillä oli alusta asti toiveena saada mahdollisimman muunneltavia ja ergonomisia tiloja, joissa toteutuu ennen kaikkea pedagoginen käytettävyys. Koulun toiminnassa korostuva ’Yhdessä parempi’ -ajatus ohjasi myös sisustusta ja kalustamista niin, että ratkaisut tukevat pari- ja tiimiopettajuutta. Halusimme kalusteita, jotka ovat esteettisiä ja ergonomisia, mutta ennen kaikkea arjen opetustyötä tukevia. Muunneltavuus mahdollistaa joustavat ryhmittelyt ja erilaiset työskentelytavat, ja kalusteiden tuli tukea myös tutkivaa oppimista ja monialaisia kokonaisuuksia. Tilojen täytyy joustaa arjen mukaan, ei toisin päin”, kertoo Kirkonkylän koulun rehtori Sami Paavola.

Toimivat tilat näkyvät arjen sujuvuutena                 

Uusissa tiloissa on viihdytty erinomaisesti, ja palaute on ollut myönteistä. Henkilöstö arvostaa erityisesti yhteisopettajuuden mahdollisuuksia ja tilojen joustavia ryhmittelyratkaisuja. Oppilaat pitävät tilojen avaruudesta, moderneista ratkaisuista ja uusista oppimisympäristöistä. Myös akustiikan ja tilojen toiminnallisuuden koetaan parantaneen työrauhaa merkittävästi.

”Suunnittelimme kalusteiden hankintoja koko henkilöstön voimin. Kun saimme yhdessä tutkittua ja keskusteltua eri näkökulmista, löytyi ratkaisuja, jotka kestävät peruskoulun arkea”, Paavola kertoo.

Mikä uudessa koulussa on parasta?

Rehtorin mukaan parasta on kokonaisuus, jossa modernit oppimisympäristöt, pedagoginen muunneltavuus ja tilojen monikäyttöisyys tukevat toisiaan. Tilat myös kannustavat yhteistyöhön ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

”Yhteisöllisyyttä tukevat, muunneltavat tilat ovat ehdottomasti suurin vahvuutemme. Ne mahdollistavat uudenlaisen toimintakulttuurin rakentumisen”, Paavola sanoo.

Tilojen kehittäminen nähdään luontevana jatkumona, jossa kokonaisuutta arvioidaan ja hienosäädetään arjen kokemusten perusteella.

Tilat tukevat hyvinvointia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria

Kirkonkylän koululle uusi rakennus merkitsee paljon. Ennen sen valmistumista koulu toimi useita vuosia väistötiloissa. Rehtorin mukaan yhdessä suunnitellut ja toteutetut tilat ovat koko henkilöstölle merkittävä askel eteenpäin.

”Uudet tilat tukevat osallisuutta ja turvallisuutta sekä pedagogista muutosta ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Tilat eivät ole vain fyysisiä puitteita, vaan yhdessä suunnittelemalla ne mahdollistavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentumisen ja tukevat joustavia pedagogisia ratkaisuja”.

Yhteiskehittäminen onnistumisen perustana

Suunnittelun alkuvaiheessa järjestettiin työpajoja ja luonnosten kommentointikierroksia, joissa henkilöstö pääsi vaikuttamaan ratkaisuihin. Kalustesuunnittelu tehtiin aidosti yhdessä ja yhteistyö ISKUn kanssa oli sujuvaa.

”Tarpeitamme kuunneltiin ja erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltiin huolellisesti, jotta lopputuloksesta saatiin mahdollisimman toimiva. Prosessi eteni aikataulussa ja asiantuntevasti. Onnistumisen avaimina olivat yhteiskehittäminen, pedagoginen näkökulma sekä henkilöstön osallistaminen koko suunnitteluprosessin ajan”, Paavola summaa.