Nummikeskus

Mitä tapahtuu, kun haasteet nähdään positiivisina oppimiskokemuksina ja kriisi nähdään mahdollisuutena? – Syntyy elämänkaarimallia noudattava, uudenlainen palvelukeskus. Hämeenlinnassa sijaitsevan Nummikeskuksen yhtenäiskoulu, neuvola, kirjasto, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä toiminnalliseksi rakennettu piha-alue palvelevat alueen asukkaita aamusta iltaan.
Nummikeskus avasi ovensa oppilaille ensi kertaa elokuussa 2018 toivottaen tervetulleeksi lähes 900 oppilasta luokille 1-9. Rehtorin johdolla kouluun luodaan uutta yhteisöllistä pedagogiikkaa: uusia yhteisopettajuuden ja yhdessä oppimisen toimintamalleja sekä uudenlaista toimintakulttuuria lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen tueksi. Valmistuessaan koulu on yksi Suomen moderneimmista perusopetuksen oppimisympäristöistä.

Strategiset tavoitteet todeksi yhteistoiminallisella suunnittelulla

Nummikeskushanke sai alkunsa ensisijaisesti alakoululaisten uusien tilojen tarpeesta. Sisäilmaongelmien vuoksi vanhat tilat osoittautuivat käyttökelvottomiksi, ja ne jouduttiin purkamaan. Suunnitteluprosessin edetessä hanke kasvoi palvelukeskukseksi, jossa on yhtenäiskoulu, neuvola, esiopetus, kirjasto, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden palveluita. Nummikeskuksen suunnittelun aikaan Hämeenlinnan kaupunki noudatti painotetusti lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa elämänkaarista ajattelumallia. Mallissa lasten ja nuorten kasvu ja kasvatus nähdään vauvasta teini-ikään kestävänä vuosien jatkumona, joka parhaimmillaan tapahtuu samojen aikuisten läsnä ollessa. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on tuoda lasten ja nuorten palveluja yhteen myös rakentamisen kautta: yhdistämällä päiväkoteja ja kouluja samaan rakennukseen, tuomalla nuorisotyöntekijät kouluihin ja rakentamalla neuvoloita päiväkotien yhteyteen.

Nummikeskus on uuden edessä

Koulussa sisustettiin ja kalustettiin suuria avoimia oppimisympäristöjä, jotka ovat monipuolisesti muunneltavissa eri oppiaineiden sekä erilaisten oppimistilanteiden tarpeisiin. Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat tilojen ryhmittelyn pienryhmätiloiksi ja laajoiksi avoimiksi tiloiksi yhteisopetusta varten. Pesämäisillä sohvaratkaisuilla ja seinäkkeillä tiloihin saadaan rajattua pienryhmä- ja vetäytymistiloja. Tilat on suunniteltu siten, että kaappien ja sohvaryhmien yli näkee seisten, mutta istuttaessa rajaava kaluste rytmittää tilaa ja tuo rauhaa. Tämä helpottaa myös ison tilan hahmottamista.
 
Avoimet oppimisympäristöt ovat jatkuvassa liikkeessä: ne avautuvat ja sulkeutuvat tarpeen mukaan ja kalusteet vaihtavat paikkaa päivittäin jopa useampaan kertaan. Kalusteet valittiin niin, että avointen oppimisympäristöjen muokkaaminen on mahdollisimman sujuvaa ja sujuu helposti myös pienemmiltäkin oppilailta.

Nummikeskuksessa tehdään suomalaisen koulutuksen historiaa, kun avoimen oppimisen pedagogiikka otetaan kerralla käyttöön koko yhtenäiskoulussa. ”Odotuksemme lukuvuoden aloitukseen ovat olleet korkealla, onhan tilat suunniteltu toiminnan ehdoilla. Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisopettajuuden ja ryhmien yhdessä työskentelyn, mikä on myös pedagogisesti järkevää. Avoimia oppimisympäristöjä ei ole toistaiseksi paljon käytössä yläkouluissa, joten pääsemme tekemään jotain uutta”, tiivistää Nummikeskuksen rehtori Kati Hirvonen tunnelmia lukuvuoden alkaessa.