Ikonisen Olympiastadionin tiloissa yhdistyy arvokkaasti historia, nykyhetki ja ajattomuus

Ravintolan kuva: ISKU
Muut kuvat: Wellu Hämäläinen

Olympiastadionin kalusteet heijastavat niin rakennuksen historiaa kuin tämän päivän vierailijoiden tarpeita. Tässä on tarinaa, miten kalustimme Stadionin monikäyttöiset tilat. ISKUlla ja Helsingin Olympiastadionilla onkin paljon yhteistä, sekä historiassa että nykyhetkessä.

Suomalaisuus, kotimaisuus, ajattomuus! Stadion on rakennusarkkitehtuurin näkökulmasta klassikko, ja myös meillä ISKUlla on melkoisia klassikoita mallistossa.

Eino Vikström perusti ISKUn Lahdessa vuonna 1928, ja Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitteleman stadionin rakennustyöt alkoivat 1934. Kun Olympiastadionin jättiremontti käynnistyi vuonna 2016, oli meille ISKUssa luontevaa lähteä mukaan kumppaniksi kalustamaan stadionin tilat vierailijakeskusta, kokous- ja monitoimitiloja sekä vip-aitioita myöten. Kalustevalinnoissa haluttiin kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä funkkishenkeä, ja verhoilussa tuotiin esille ajalle tyypillisiä hailakan sinisiä, punaisia ja vihreitä sävyjä.

Olympiastadionin markkinointi- ja viestintäjohtaja Marju Paju on iloinen siitä, että yhteistyön myötä voidaan tuoda esiin suomalaista muotoilua stadionin ainutlaatuisessa miljöössä.

”Kaikki kalusteratkaisut kunnioittavat stadionin arkkitehtuuria ja ovat lisäksi monitoimistadionin tarpeiden mukaisesti helposti siirreltäviä eri tilaisuuksien ja tapahtumien vaatimusten mukaisesti.”

Tasapainottelua perinteisen ja modernin välillä

Ajattomuuden ja suojeltuun ympäristöön sopivuuden lisäksi kalustuksessa otettiin huomioon myös nykypäivän stadionvieraiden tarpeet.

Maailma muuttuu, ja tarjolla on oltava ajan ongelmiin sopivat ratkaisut kalusteiden muodossa. Nykypäivän ratkaisut tarkoittavat esimerkiksi toimistokäyttöön suunniteltuja tila tilassa -kalusteita, kuten Olympiastadionin vierailijakeskuksesta löytyvää kokouskuutiota, jossa voi tehdä töitä ja pitää palavereja.

Aina ei kuitenkaan tarvitse suunnitella kaikkea alusta asti.

Hyvä esimerkki historian hyödyntämisestä löytyy Olympiastadionin bistrosta: Tuoli 53:n mallin suunnitteli Kurt Hvitsjö jo 1950-luvulla koululaiskäyttöön. Bistron tuolit ovat istuimen uudistuotannon ensimmäiset mallikappaleet.

Toimme stadionin 53-tuoleihin kromirungon ja konjakinvärisen nahan, jotka olivat sen ajan luksusta. Nykyään Tuoli 53 on yksi kysytyimpiä tuolejamme myös kotikäytössä.

Toimistokalusteet ovat olleet tärkeässä roolissa ISKUn valikoimissa jo 1930-luvulta alkaen. Stadionin kokoustiloissa on otettu huomioon niin tilojen ainutlaatuisuus kuin nykypäivän kokousvieraiden vaatimukset. Jokaiseen huoneeseen valittiin erilaiset kalusteet, jotka sopivat tilaan ja tukevat huoneiden tarinaa.

Kestävä on vastuullista

Vastuullisuus näkyy kaikkialla ISKUn toiminnassa. Kaikki tuotantomme on Suomessa, ja myös materiaaleja hyödynnetään harkiten. Monikäyttöinen puu on isossa roolissa ISKUn kalusteissa, ja jopa ylijääneet nahkapalat toimitetaan eteenpäin suomalaiselle laukkuvalmistajalle.

Myös kalusteiden kestävyys on tärkeä osa vastuullisuutta. ISKUlla on oma laboratorio, jossa tuotteet joutuvat kovaan testiin. Etenkin julkisten tilojen kalusteiden pitää kestää kovaakin käyttöä.

Niin kuluttajat kuin yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomiota kalusteiden käyttöikään. Kotiin hankitaan kalusteita loppuelämäksi, ja yrityksissä panostetaan tuotteiden uudelleen käyttämiseen. On mennyttä maailmaa, että käytetyt kalusteet heitetään roskalavalle ja samaan aikaan toisesta ovesta kannetaan uutta tilalle.

Myös kaikki Olympiastadionin kalusteet on valmistettu ja valittu kestämään aikaa ja kulutusta. Esimerkiksi vierailijakeskuksen katseenvangitsijat, suuret Big Hug -lepotuolit, ovat kovalla käytöllä joka päivä.